Kansalliset vähemmistöt

Uppläsning

Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä (SFS 2009:724) tuli voimaan 2010. Ruotsin viisi kansallista vähemmistöä ovat ruotsinsuomalaiset, romanit, tornionlaaksolaiset, saamelaiset (myös alkuperäiskansa) ja juutalaiset. Historialliset vähemmistökielet ovat suomi, romani, meänkieli, saame ja jiddis.

Yhteistä kansallisille vähemmistöille on että ne ovat asuttaneet Ruotsia jo pitkän ajan ja että ryhmillä on selvä yhteenkuuluvuus. Niillä on oma uskonnollinen, kielellinen ja/tai kulttuurinen yhteenkuuluvuus ja halu säilyttää oma identiteettinsä. Vähemmistölaki on voimassa koko maassa ja perussuoja käsittää kaikki viisi kansallista vähemmistöä.

Perussuoja tarkoittaa muun muassa, että:

•hallintoviranomaisten tulee sopivalla tavalla tarpeen vaatiessa informoida kansallisia vähemmistöjä heidän oikeuksistaan

•julkisella sektorilla on erityinen vastuu kansallisten vähemmistökielten suojelemisesta ja edistämisestä, ja lisäksi tulee edistää kansallisten vähemmistöjen mahdollisuuksia säilyttää ja kehittää kulttuuriaan Ruotsissa

•lasten kulttuurisen identiteetin kehittämistä ja oman vähemmistökielen käyttöä tulee erityisesti edistää

•hallintoviranomaisten tulee antaa kansallisille vähemmistöille mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja neuvotella sellaisista asioista vähemmistöjen edustajien kanssa mahdollisimman paljon.

•hallintoviranomaisen tulee myötävaikuttaa siihen, että käytettävissä on vähemmistökielen taitoista henkilökuntaa. Jos on henkilökuntaa, on yksittäisellä henkilöllä oikeus käyttää kieltään suullisissa ja kirjallisissa kontakteissa.

Suomenkielisten erikoisoikeudet

Tukholman läänin maakäräjät kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen ja siksi suomen kielellä on maakäräjissä erikoisasema.

Nämä erikoisoikeudet tarkoittavat sitä, että:

- suomenkielisillä on aina oikeus käyttää kieltään asioidessaan suullisesti tai kirjallisesti maakäräjien kanssa, jos maakäräjät on asiassa päätöksentekijä

- maakäräjät on velvollinen antamaan suullisen vastauksen samalla kielellä sekä vaadittaessa antamaan kirjallisen käännöksen päätöksestä ja sen perusteluista mutta voi määrätä erityisen ajan ja paikan vähemmistökielisen palvelun antamista varten

- maakäräjien tulee huolehtia siitä, että käytettävissä on suomen kielen taitoista henkilökuntaa

Tukholman läänin maakäräjien alueella on kaksitoista kuntaa, jotka kuuluvat suomen kielen hallintoalueeseen. Näissä kunnissa on suomenkielisillä myös oikeus esikouluun ja vanhustenhuoltoon osittain tai kokonaan suomeksi.